Kerrostalossa jatkuu elämä vaikka seinistäkin vielä osa puuttuu - tuulista on.
Mutta niin on väkevästi valmistumisessa Korkin sisarusten arki mukana...Ja eihän tämä elo näköjään pysy enää pelkästään heidän arkena, vaan siihen tupsahtelee jo ystävätkin;
Aulis Winstén.
Aulis tuntee suurta paloa taiteisiin ja on erityisesti teatterin ja musiikin ystävä. Hän kirjoittaa joskus värssyn jos toisenkin ja kovin mielellään myös lukee niitä. Joskus ajautuu herkkään tilaan ja suuressa tunnekuohussaan ryhtyy lausumaan niin omia, kuin suurten taitajien runoja ja kuolemattomia sanoja.
Ja se on lausuntaa se, jos mikä!
Aulis ennättää istahtaa jo pöytään ja Impi tuo juuri paistuneita köyhiä ritareita, kun Kaarina nousee ja komentaa Auliksen uudelleen liikkeelle...
...ja kurkkaamaan keittiötä (jaa-a missähän se Impi on ritarit paistellut?)
No. mitä mieltä olet?
Ja taas istutaan mukavasti pöytään...
Kyllähän tässä näiden tarjoilujen äärellä varmaan jokin mielipidekin vielä kehittyy..
Niin, huomasittekos; vessassa on ovi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti